Viva Evita!

                                 Kuva: Tampereen työväenteatteri

Mulle teatterikin on jonkinlaista kulinarismia. Hyvä teatteriesitys on kuin vaikka pala maailman parasta suklaakakkua, nautinto.
Kuin tuota ihanaa ja täyteläistä suklaakakkua oli Tampereen työväenteatterin Evita-musikaali.
Kun olin yhdeksännellä luokalla, suoritin työhön tutustumis-jaksoni Tampereen teatterissa ja tuolloin siellä pyöri Evita.
Se teki muhun niiiiin lähtemättömän vaikutuksen ettei mikään koskaan. Se oli alkusysäys musikaalifaniudelleni ja yksi syy miksi musta tuli laulaja.
Andrew Lloyd- Webberin musiikki on jotain yksinkertaisesti huumaavaa.
Mä ajatelin ensin,  että olisin kirjoittanut tähän jonkun huumaavan analyysin musikaalista, mutta ei, en halua sitä tehdä.
Haluan pitää tuon kokemuksen itselläni ja makustella sitä pitkään, ihan kuin sitä maukasta suklaakakkua.

Kun kuulin, että Evita tulee Tampereen työväenteatteriin, ajajttelin, että eiiiiii, miks mua ei oo kutsuttu Evitan rooliin. Se on ollut mun haave pitkään.
Mutta kun näin Laura Alajääskin roolissa, mua ei enää ottanut päähän niin paljoa. Hän on huikea!  Upea ääni, tarkaa näyttelijäntyötä ja mikä karisma!!
Kiitos Laura, teit oikeutta upealle daamille, Eva Peronille!

                                                      Kuva: Iltalehti

Mä sain kutsun ystäväni Gekko Paavilaisen aveciksi Evitan ensi-iltaan ja mä otin kirkuen kutsun vastaan. Lupasin tuoda alkuskumpat ja kun kysyin nirsoa nirsommaltakin Gekolta, että mitä pikkupurtavaa voisin tuoda, vastaus oli elegantti : nakkipiilo.
Tottakai mä tekisin nakkipiiloja. En ollutkaan niitä koskaan tehnyt. :) Siis apua, nakkipiilot ja Evita samassa kirjoituksessä! Kääk!
Eli voitaikinaa, juustoa ja nakkia. Tehdään kaulitusta voitaikinasta pyöreitä palasia esim. juomalasin avulla ja kääritään nakkipala juustoon ja yhdistelmä kääritään voitaikinaan. Voidellaan kanamunalla ja 200 asteiseen uuniin n.10 minuutiksi.
Päätin tehdä päiväkaffelle myös muutaman aprikoosihilloviinerinkin.

Hyvin kelpasivat nakkipiilot Gekolle ja sopivat hyvin skumpan kanssa.
Teatterissa väliajalla joimme kahvit ja söimme Timantti-leivokset. Leivoksissa oli kakkusydän ja päällä jonkinlainen valkosuklaamousse tms. Nam!
Ja täyttä timanttia oli siis Evita! Menkää katsomaan!
Unelma omasta Evita-roolista elää yhä!

Johanna